Kuusi joulumarkkinaa Rovaniemeltä Helsinkiin, suomalaisen joulupöydän ruoat, kymmenen kotireseptiä ja mitä ostaa saamelaiskäsityöläisiltä.
Glögiä, käsitöitä ja arktisen joulun maut
Lämmittele kädet höyryävällä glögillä, tutki käsin tehtyjä lappilaisia lahjoja ja maista suomalaisen arktisen joulun makuja.
Virallinen joulumarkkina "Joulupukin virallisessa kotikaupungissa". Paikallisia käsityöläisiä myy käsin tehtyjä lahjoja, turkistuotteita, poronnahkoja ja arktisia käsitöitä jouluvalojen ja glögin tuoksun keskellä.
Sisäänpääsy on ilmainen, ja keskustassa kaikki on kävelymatkan päässä: yhdistä kojut Rovaniemen designliikkeisiin ennen kuin varhainen hämärä sytyttää valot.
Napapiiri, 8 km Rovaniemeltä pohjoiseen
Kojuja aivan napapiirin viivalla: käsin veistettyjä puuleluja, aitoa saamelaista duodjia, suomalaista suklaata ja porontaljakintaita. Harvaa matkamuistoa ostetaan tätä pohjoisempaa.
Kojuja ympäröivä kylä on avoinna vuoden jokaisena päivänä; sisäänpääsy ei maksa mitään, ja jokainen mökkiliike pitää omia aukiolojaan. Postita joulukortit Joulupukin pääpostista; ne lähtevät matkaan napapiirin leimalla.
Yhdistä laskettelu viehättäviin joulumarkkinoihin Levin sydämessä. Live-musiikkia, glögiä ja hiihtovarustetarjouksia paikallisten käsitöiden rinnalla tunturien sydämessä.
Messupäivät vaihtelevat vuosittain, joten varmista viikonloppu ennen kuin rakennat matkan sen varaan. Kylä on tiivis: rinteet, kojut ja illallinen muutaman sadan metrin sisällä.
Helsingin vanhin ulkoilmajoulutori Senaatintorilla tuomiokirkon alla: puukojuissa suomalaisia käsitöitä, glögiä ja pipareita, ja keskellä karuselli. Auki joka päivä klo 11–19, perjantaisin ja lauantaisin klo 20 asti. Helppo välipysäkki, jos lennät Lappiin Helsingin kautta.
Kymmenen minuutin kävely Helsingin päärautatieasemalta. Tule iltapäivällä: hämärä laskeutuu joulukuussa jo ennen puolta neljää, ja kojujen valot tekevät parhaansa pimeällä.
Pieni, autenttinen saamelaismarkkina arktisen alueen henkisessä keskuksessa. Osta aitoja duodjeja (käsityöt): puukkoja, tumppuja ja lakkeja, suoraan saamelaiskäsityöläisiltä. Siida-museo isännöi kulttuuritapahtumia samana viikonloppuna.
Markkinaviikonloppu vaihtelee vuosittain; tarkista päivät ennen kuin sitoudut neljän tunnin ajomatkaan Rovaniemeltä pohjoiseen. Samassa kylässä oleva Siida-museo palkitsee matkan jo yksinään.
Ainutlaatuinen rajat ylittävä joulu: kävele Suomesta Ruotsiin 30 sekunnissa. Kaksi markkinaa, kaksi kieltä, kaksi valuuttaa. Valojen festivaali valaisee Tornionjoen sillan joka viikonloppu.
Suomi ja Ruotsi elävät eri kellonajassa: Haaparanta kulkee tunnin Torniota jäljessä, joten sillan yli länteen kävelemällä saavut perille ennen kuin lähdit. Eurot toisella puolella, kruunut toisella; kortti käy molemmilla.
Aitoja käsin tehtyjä saamelaiskäsitöitä: helmikoristelua, laukkuja, koristeita. Etsi "Sámi Duodji" -sertifiointimerkki.
Hanskat, lompakot, vyöt ja avaimenperät arktisesta poronnahasta: pehmeää, lämmintä ja lappilaista.
Perinteinen suomalainen tuppipuukko, paikallisten seppien käsin tekemiä. Toiminnallinen pala arktista perintöä.
Käsin neulotut lapaset, myssyt ja villasukat paikallisilta tekijöiltä. Villa lämmittää kosteanakin; siksi se on täällä yhä arjen valinta.
Suomalainen joulu syödään yhtä lailla kuin juhlitaan. Joulupöytä etenee käsikirjoituksella, jonka jokainen perhe osaa ulkoa, vaikka kukaan ei ole sitä koskaan kirjoittanut ylös: samat ruoat, samassa järjestyksessä, samanmakuisina kuin vuosikymmeniä sitten. Tässä ovat pöydän vakiot, ja se, missä matkailija pääsee niiden ääreen.
Mikään ruoka ei määrittele suomalaista joulua niin täydellisesti kuin joulukinkku. Kokonainen siankinkku (usein 8–10 kg) suolataan päivien ajan, paistetaan uunissa hitaasti, ja kuorrutetaan lopuksi paksulla sinappi- ja korppujauhokuorrutuksella, kunnes se on syvän kullankeltainen ja rapsahteleva.
Valmistus alkaa 23. joulukuuta. Tuoksu täyttää koko talon: suomalaisille juuri se tuoksu on joulu. Tarjoillaan huoneenlämpöisenä sinapin ja etikkakurkkujen kera, kolmen joululaatikon rinnalla.
Kiistaton keskipiste: kokonainen kinkku, suolattu päiväkausia, paistettu hitaasti läpi aatonaaton yön ja kuorrutettu sinapilla ja korppujauhoilla syvän kullanruskeaksi.
Lapin joulupöydissä kinkkua leikataan joulukuun puolivälistä alkaen; sinappi ei ole neuvottelukysymys.
Kuumaa maustettua viiniä tai mehua (kanelia, neilikkaa, kardemummaa, kiepaus appelsiininkuorta) ja pohjalla manteleita ja rusinoita, joista tulee viimeinen ja paras lusikallinen. Joka kojulta saa myös alkoholittoman version.
Miltä tahansa markkinakojulta: 4–6 euron muki lämmittää ensin kädet ja sitten kaiken muun.
Ohuita, tummia, rapsakoita pipareita, joissa maistuvat kardemumma, inkivääri ja kaneli. Suomalaiskodeissa ensimmäinen leivontailta on joulun todellinen alku, ja purkit tyhjenevät nopeammin kuin kukaan myöntää.
Pussikaupalla joka markkinalta. Lepuuta piparia hetki kuuman glögimukin päällä, niin se pehmenee joksikin aivan muuksi.
Voitaikinatähtiä tumman luumuhillon ympärillä: rapeat sakarat, sula keskusta ja tomusokeria takinrinnuksessa todisteena. Leipomot kiistelevät oikeasta taittelusta; perheet perivät oman vastauksensa.
Lapin kahviloiden tiskeillä koko joulukuun. Syö hieman lämpimänä.
Ilmakuivattua kalaa, joka herätetään henkiin lipeässä ja haudutetaan hyytelömäisen pehmeäksi, reseptikirjoja vanhempi ruokalaji, tarjolla béchamel-kastikkeen ja keitettyjen perunoiden kanssa. Suomalaiset jakautuvat palvojiin ja kohteliaisiin kieltäytyjiin; välimaastoa ei ole.
Hotellien joulupöydissä se on yleensä tarjolla. Yksi haarukallinen riittää elinikäiseksi puheenaiheeksi.
Käsin rypytetty ohut ruiskuori kermaisen riisipuuron ympärillä, voideltu voilla kuumana. Karjalassa syntynyt, koko maan omakseen ottama, eikä koskaan parempi kuin suoraan pelliltä pakkasilmassa.
Niitä saa joka kaupasta, mutta lämpimänä markkinakojulta munavoin kanssa se on versio, jonka muistat.
Purppurainen talvisalaatti punajuuresta, perunasta, porkkanasta, omenasta ja suolakurkusta, seuranaan vaaleanpunaiseksi värjäytyvä kermavaahto. Osa perheistä lisää silliä, useimmat pitävät salaatin puhtaana; joka tapauksessa väri hallitsee pöytää.
Joulupöytien vakiokalustoa; kastike sekoitetaan vasta lautasella, ei koskaan valmiiksi.
Jouluaamun puuro: maidossa pehmeäksi keitettyä riisiä, päällä kanelisokeria ja keskellä sulava voisilmä. Kattilaan on piilotettu yksi kuorittu manteli: löytäjä saa tulevan vuoden onnen, muut vaativat uusintalaskentaa.